Tarupihan Keskikesänjuhla "Jussi"

[Jussi]

Jussi on energinen ja reipas nuori koira. Se kotiutui meille pikkupentuna ällistyttävän nopeasti. Jussi ja Eppu ovat parhaat kaverit, ja ne leikkivät keskenään tosi paljon. Yllätykseksemme myös Putte on innostunut välillä peuhaaman pennun kanssa.

Pienenä poikana Jussi kokeili hampaitaan joka paikkaan, siis todella joka ikiseen paikkaan. Se roikkui vaatteissa, avasi kengännauhoja, kiskoi pöydiltä tavaroita alas, pureskeli puisia huonekaluja ja jyrsi kaikkia löytämiään kyniä. Kerran se kantoi kuulakärikynän sängylle ja sitä pureskellessaan piirteli täkkiin. Se on onnistunut jopa järsimään sänkyä ja yöpöytää meiltä salaa, ja makuuhuoneeseen Jussilla oli noihin aikoihin pääsy vain öisin! Onneksi pahin tuhoamisvimma on ohi, mutta turhautuneena Jussi saattaa silti edelleen iskeä hampaansa minne sattuu. Kaikki pöydillä olevat tavarat kiinnostavat valitettavasti Jussi edelleen kovasti. Lisäksi se mielellään ottaa suuhunsa tavaroita, jotka ihminen on juuri jättänyt jonnekin.

Heti kun vain pystyi, Jussi kiipesi yöllä salaa sänkyyn nukkumaan, josta seurasi se, että Epunkin oli päästävä - salaa sekin on aluksi täkin alle luikahtanut. Ja kun kerran Eppukin saa nukkua sängyssä, niin onhan Putellakin oltava sama oikeus. Tätä kutsutaan johdonmukaiseksi koirankouluttamiseksi.

Jos eteisen kaapin ovi unohtuu hetkeksikään auki, käy Jussi hakemassa pipon tai hanskan leikkeihinsä. Pienenä se meni vaatekaappiin vaatteiden päälle makaamaan. Ruokapöytä on tietysti kiinnostava paikka, ja jos tuoli on unohtunut työntää pöydän alle, hyppää Jussi istumaan pöydän ääreen. Sattuipa kerran niin, että kesken ruokailun nousin vastaamaan puhelimeen, enkä tietysti muistanut tuolia. Olin vain pienen hetken selin, mutta Jussi hyppäsi tuolille ja maistoi lohikeittoa. Kunnon nuolaisu lautaselta, ja kuuma soppa roiskui pitkin pöytää. Suski sitten sai syödä sen, mikä ei koiralle kelvannut...

Kun Jussi on nälkäinen, sen kärsivällisyys on olematon. Se kiljuu keittiössä korviasärkevästi ja vaatii sapuskan nopeampaa tarjoilua. Ruoka hotkitaan vauhdilla, ja sen jälkeen saavat isot koirat katsoa tarkasti kuppinsa perään. Ruokavaliotaan Jussi täydentää varastamalla ihmisiltä aina tilaisuuden tullen. Olen lopulta oppinut kasaamaan ruokatarvikkeet työpöydän takaosaan menetettyäni keskeneräiset evääni kahdesti. Lisäksi Jussi osallistuu innokkaasti tiskikoneen täyttämiseen hoitamalla esipesun.

Jussi on ollut melko työläs pentu, ja sitä on saanut vahtia koko ajan, mutta samalla se on valtavan ihana ja kultainen. Se hivuttautuu vähän ujosti mutta määrätietoisesti syliin nukkumaan. Kun sen kanssa viitsii vähän peuhata, on pieni koira tosi onnellinen ja tohkeissaan. Ja nukkuessaan... voi taivas miten suloinen!

Jussi on rohkea ja omatoiminen, eikä korkeanpaikan kammo vaivaa ollenkaan. A-esteen Jussi on opetellut itse, ja kontaktitkin sujuivat hienosti vielä tässä vaiheessa. Pienestä hulivilistä tulee aikanaan Markun harrastukaveri.

Voit katsoa kuvia suurennettuna klikkaamalla pikkukuvaa.