Kesäloma suunniteltiin Midnattsolhoppet-agilitykilpailujen ympärille. Ensin mentäisiin Tromssaan, sieltä suunnattaisiin kohti eteläisempää Norjaa, sitten ajettaisiin Ruotsin läpi ja lopuksi lautalla takaisin Suomeen. Korona-virus kuitenkin sotki matkasuunnitelmat. Ruotsin läpi kulkeminen oli ehdottomasti pois suljettu vaihtoehto, mutta kisojen järjestämistä ja Norjan rajojen auki pysymistä vielä jännitettiin. Lopulta selvisi, että agilitykisat järjestettäisiin ja suomalaisten matkustaminen Norjaan sallittaisiin. Niinpä päätimme osallistua kisoihin, mutta jättää muun matkustelun Norjassa toiseen kertaan. Menomatkalla ei ollut liikaa aikaa, ja matkasimme Tromssaan suorinta tietä.
Pohjois-Suomessa oli aikamoiset ruuhkat. Olemme usein pitäneet kahvi- tai ruokatauon Kilpisjärvellä, mutta nyt sellaista ei edes harkittu. Onneksi koirien ulkoilutuksella ei ollut kiire, joten jatkoimme matkaa kohti rajaa. Norjan poliisi tarkisti henkilöllisyyden, mutta sen ihmeemmin ei rajalla kulunut aikaa. 80 kilometriä piti vielä ajella, sitten päästiin Nordkjosbotniin ja kahville. Vollan Gjestestue tarjosi majoituspalveluiden lisäksi maukkaat kahvilan antimet.
Kisat käytiin jalkapallohallissa, joka sijaitsee aivan Tromssan leirintäalueen vieressä. Ja kylläpä olikin hienot puitteet: tilava halli, hyvä kahvio ja mukavat ulkoilumaastot. Vakava puutteena mainittakoon ainoastaan se, että vohveleita ei tällä kertaa saanut. Tämä oli tietenkin ymmärrettävää vallitsevan tilanteen takia – hygienian suhteen järjestävät olivat tarkkoina. Kun myös sää suosi meitä, täytyy sanoa, että kiva kisatapahtuma, vaikka tuloksellisesti ei olekaan mitään mainittavaa. Alla olevissa kuvissa Pontus poseeraa leirintäalueen läheisyydessä.
Pakasaivo. Hyttysiä oli paljon! Myös ihmisiä oli joka puolella enemmän kuin muina vuosina. Pontuksen kanssa oli jo vähän hankalaa, kun ruuhkia ei voinut väistää. 
No jopas löytyi rauhallisempi paikka laskettelurinteen kupeesta. Draamaa saatiin sitten aikaan porojen takia… 
Päivän rasitusten jälkeen uni maistui Aatulle.
Vuokrasimme Ylläksellä sähköavusteiset maastopyörät. 
Kukastunturin laella 
Ylös päin mennessä ajelimme melko helppokulkuista reittiä, mutta alastullessa oli välillä vitsit vähissä. Jyrkät alamäet, todella kivikkoinen / juurakkoinen maasto oli turhan stressaavaa minunkaltaiselleni polkijalle. 
Kotamajan erämaakahvila 
Seuraavana päivänä ajeltiin latupohjia ja sellainen oli minulle sopivampaa maastoa.
Myös Sallassa vuokrasimme sähköavusteiset pyörät. 
Sen verran jouhevaa oli meno, että maisemien ihalilu melkein unohtui! Yhden kuvan sentään otin Salla-tunturista. 
Onkamon näköalapaikka. Harjun laelta näkee Onkamojärven yli Venäjän puolelle. 
Paikanselän taistelualueen muistomerkki. 
Ruotsalainen Bofors-panssarintorjuntatykki.
